*

PiiaKattelus Häjyylyä härmästä

Enemmän tiedustelua vai rajavalvontaa

Suojelupoliisin johtajan tehtävästä virkavapaalla olevaa, nykyistä EU:n komission turvallisuusjohtajaa Ilkka Salmea haastateltiin äskettäin ilmestyneessä Osuuspankin talouslehdessä (Chydenius 3/2016). Salmen työ komissiossa alkoi viime maaliskuussa, samoihin aikoihin Brysselin terrori-iskun kanssa. Maaliskuun 22. päivä muutti entisestään turvallisuuden kuvaa, vaikka turvallisuustilanne Belgiassa, Ranskassa ja laajemminkin on kehittynyt huonompaan suuntaan jo vuosia.

Salmi ehti toimia Euroopan Unionin Tiedusteluanalyysikeskus Intcenin johtajana ennen siirtymistään komission turvallisuusjohtajaksi. Salmi on ratkonut terrorismin torjuntaan liittyviä kysymyksiä jo viisitoista vuotta osana turvallisuuden ja ulkopolitiikan kansainvälistä pelikenttää.

Arabikevät, Syyrian sota, Lähi-idän ongelmat, Isisin nopea nousu sekä Ukrainan ja Krimin tilanne ovat muuttujia, joita Salmen mukaan oli vaikea ennustaa kymmenen vuotta sitten. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio ovat tuoneet ja tuovat jatkossakin, omat mahdollisuutensa ja uhkansa yhä monimutkaisemmaksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Ilkka Salmi on yhtenäisen tiedustelukulttuurin puolestapuhuja. Noustessaan Supon johtoon vuonna 2007, hän alkoi edistää Supon muuttamista tiedustelupalveluksi. Salmen mukaan Suomessakin pitää pystyä ennakoimaan ja ehkäisemään ulkopuolelta tulevia turvallisuusuhkia muun muassa tiedustelun keinoin. Salmen ajatuksia suomalaisesta tiedusteluorganisaatiosta kritisoitiin vielä vuonna 2012, mutta viime aikoina näkökulma on muuttunut yhdessä heikentyneen eurooppalaisen turvallisuustilanteen kanssa. Tänä päivänä kukaan ei enää kyseenalaista sitä, etteikö tiedustelutieto olisi arvokasta terrorismin torjunnassa. Salmen mukaan nyt käydään lähinnä keskustelua siitä, mihin vedetään raja yksityisyyden suojan suhteen.

Salmen kanta on, että muuttuneen turvallisuusympäristön uhkiin ja haasteisiin vastataan modernin tiedustelulainsäädännön avulla, joka tuo juridisen pohjan kehittää suomalaisia valmiuksia. Moderneja työkaluja tarvitaan, jotta esim. sisäisen turvallisuuden selonteossa ja ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa esiintuotuihin ongelmiin voidaan vastata.

Eurooppalaisella tasolla Salmi korostaa entistä tiiviimmän yhteistyön merkitystä ja lainsäädännön yhtenäistämistä. Syyskuun yhdennentoista seurauksena tehtyjen toimenpiteiden jälkeen Yhdysvallat on kutakuinkin säästynyt terrori-iskuilta. Kun iskujen toteuttaminen Yhdysvalloissa on hankalaa, painopiste on siirtynyt ääri-islamilaisessa terrorissa Euroopan suuntaan.

-Yhdysvalloissa kaikki organisaatiot ovat viime kädessä saman hallinnon alla. Eurooppa on haasteellisempi alue, sillä operatiivinen toiminta on jäsenvaltioiden vastuulla, ja toimintakyky, resurssit sekä lainsäädäntö vaihtelevat maakohtaisesti paljon, Salmi kertoo.

Tässä tiivistettynä Euroopan komission turvallisuusjohtajan ajatuksia terrorismin torjunnasta ja eurooppalaisesta turvallisuusympäristöstä. On luonnollista, että komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin alaisuudessa toimiva mies puhuu tiiviimmän eurooppalaisen yhteistyön ja lainsäädännön puolesta. Sitähän komissiokin haluaa, Euroopan Yhdysvaltoja ja yhtenäistä velkaunionia.

Itse uskallan olla hieman eri linjoilla Salmen kanssa siitä, että onko paras keino torjua terrorismia ”tiivistää yhteistyötä eurooppalaisella tasolla”, koska tämä viittaa vahvasti EU:n liitovaltiokehityksen vauhdittamiseen. EU:n pitäisi opetella ensin pitämään kiinni niistä sopimuksista, jotka on tehty eurooppalaisen turvallisuuden nimissä, kuten Schengen ja Dublin-sopimus. Kulunut vuosi on osoittanut, että Euroopan Unioni on epäonnistunut terrorismin torjunnassa ja eurooppalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa.

Minun mielestäni kahta ei voi saada, eli vapaata liikkuvuutta ja turvallisuutta. Se on joko tai. Jos Euroopan turvallisuutta halutaan ylläpitää ja terrorismia torjua, on EU:n ulko- ja sisärajoja pystyttävä valvomaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kaksi viimeistä blogin kappaletta sisältää hyviä kirjoittajan omia huomioita.

Suomella ei olisi pitänyt olla mitään erityistä estettä tai syytä olla valvomatta itse rajojaan heti, kun uutisia alkoi kantautua Kreikan, muun Balkanin ja Turkin suunnalta: oma ns. kädettömyys oli se suurin este.
Mikko Kärnän blogissaan esille nostamat "kansalaisjärjestöt" ovat osaltaan lyhytnäköisellä toiminnallaan lisänneet katteettoman unelmakuplan ja ongelmavyyhdin kasvua.

Esim. tutkija Markku Jokisipilä listasi lyhyessä blogissaan jo suurimman osan niistä teemoista, joista jopa suuri yleisö oli huolissaan jo ennen vuoden 2014 EU-vaaleja:
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/634705/Kansa...

Toisekseen, kansainvaelluksen ennustaminen tiedustelun avulla jo kauan ennen tätä, oli tyystin laiminlyöty. Sen osoitti muuan US-blogisti kännyköiden viestintään liittyvällä kirjoituksellaan.

Ongelmien alueellisten alkusyiden loputtomaan suohon en tässä kajoa.

Toimituksen poiminnat