*

PiiaKattelus Häjyylyä härmästä

Tanskan sisäisen turvallisuuden kriisi

Tanskan poliisin ammattiliiton puheenjohtaja Claus Oxfeldt kertoo Poliisi & Oikeus-lehdessä 3/2016 Tanskan hälyttävästä sisäisen turvallisuuden tilasta. Poliisiorganisaation toimintakykyä ja sisäistä turvallisuutta heikentäviä tekijöitä ovat pysyvä terroriuhka, rajavalvonnan lisääntyminen ja hälyttävä pakolaistilanne.

Tästä johtuen Tanskan poliisilla on suuria vaikeuksia hoitaa sille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviään. Organisaatio onkin luopumassa sellaisista työtehtävistä, jotka eivät suoranaisesti kuulu poliisin ydintoimintaan ja jotka voisi osoittaa toisen ammattiryhmän hoidettavaksi, kuten nopeusvalvonta, asiakirjahallinto ja vanginkuljetus.

Tanskalaispoliisien työympäristö on muuttunut parissa vuodessa sekä henkisesti että fyysisesti vaativammaksi. Oxfeldtin mukaan tärkein tehtävä on saada poliisin työympäristö siedettäväksi, koska poliisi ei kestä enempää. Poliitikot ovat melkein epätoivoisen paniikin vallassa, mitä tulee sisäisen turvallisuuden tilaan, kertoo Oxfeldt. Viimeisin poliittinen ehdotus on, että Tanskan puolustusvoimia käytettäisiin vartioimaan juutalaisia rakennuksia ja niitä yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita, joihin kohdistuu terroriuhka. Tämä on poliisin ammattiliiton puheenjohtajan mielestä täysin väärä toimintapa, koska Tanskan kaltaisessa oikeusvaltiossa on poliisin tehtävä vastata tämän kaltaisista sisäisen turvallisuuden uhista, eikä puolustusvoimien.

Viime kesänä perustettiin poliittisessa yhteisymmärryksessä ja yksimielisellä päätöksellä Tanskan kansankäräjillä poliisin avuksi kodinturvajoukot. Kodinturvatehtäviä varten koulutettiin 125 kodinturvaajaa, jotka ovat aseistamattomia ja toimivat täysin poliisin alaisuudessa. Kodinturvajoukkojen kanssa tehdystä yhteistyöstä huolimatta poliisi on ylikuormittunut, joten sisäisen turvallisuuden kriisiä ei vuoden 2016 loppuun asti sovitun järjestelyn avulla tulla ratkaisemaan.

Sisäisen turvallisuuden heikentymisen merkkinä on se, että päivittäinen poliisityö kärsii. Rikosten tutkinta-ajat ovat pidentyneet ja poliisin resursseja on ajettu alas sillä seurauksella, että mm. murtojen ja verkkorikollisuuden tutkinta sekä huumausainerikoksiin liittyvä tiedustelu jää hoitamatta. Myös tärkeä ennaltaehkäisevä yhteistyö koulun, sosiaaliviranomaisten ja poliisin välillä on vähennetty minimiin.

-Yleisesti voi sanoa, että yhteiskunnan valvonta on heikentynyt. Tunnemme, kuinka välimatka poliisin ja kansalaisten välillä kasvaa. Tämä kehitys on poliisin kannalta turhauttavaa ja erittäin negatiivista Tanskan yhteiskunnalle, sanoo Oxfeldt.

Käytännön esimerkki poliisin kohtaamasta riskistä on terroriuhan kohteena olevien rakennusten valvonta. ”Poliisit seisovat melkein kuin maalitauluina valvottavien rakennusten edessä”, toteaa Oxfeldt. Näin on esim. Kööpenhaminassa, jossa useimmat juutalaisuuteen jollain tapaa liittyvät rakennukset on määrätty poliisin valvottaviksi samoin kuin sellaiset merkittävät julkiset rakennukset, jotka ovat terroriuhan alaisia. Valvonnan, joka nyt hoidetaan poliisin työpanoksella ja riskillä, tulisi Oxfeldtin mukaan hoitaa esim. valvontakameroiden avulla valvomoista käsin. Lisäksi pitäisi luopua käytännöstä, joka sallii vierailijan vapaasti kävellä sisään rakennuksiin.

Poliisin lisääntynyt työtaakka on kasvattanut sairauspoissaoloja. Poliisit ovat uupumassa ylitöiden, komennusten ja peruttujen vapaiden vuoksi. Yksilötasolla tämä vaikuttaa poliisien perhe-elämään; on perheitä, joissa ei juurikaan näy isää, äitiä tai puolisoa ja tämän vuoksi ilmenee sosiaalisia ongelmia. Tulevaisuudessa poliisin heikentynyt työympäristö tulee vaikeuttamaan rekrytointia, summaa Oxfeldt.

(Poliisi & Oikeus-lehden 3/2016 ruotsinkielisestä artikkelista " Dansk polis vill slippa arbetsuppgifter" vapaasti suomennettuna).

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Rauhallisessa" Ruotsissa on viime vuodelta ja tältä vuodelta (tieto syyskuulta, luku on varmasti nyt jo korkeampi) 473 selvittämätöntä henkirikosta tai sellaisen yritystä. Mikä on tilanne "äärimmäisen väkivaltaisessa" Suomessa?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Vielä kun kerrottaisiin, mistä tämä muutos johtuu. Kummasti maa muuttuu vuosikymmenessä kun...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Laitetaan lähde, joka on Dagens Nyheter (ei käsittääkseni kuulu vihamediaan) 29.9.2016:

"Svensk polis kämpar just nu med att försöka lösa 156 mord och 317 mordförsök."

http://www.dn.se/nyheter/sverige/gangmorden-stjal-...

"Jengimurhia", niinpä niin!

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola
Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

No laitetaanko katupartiotkin sitten täysin poliisin alaisuuteen, niin saadaan niille virallinen hyväksyntä? Pientä koulutusta ilmeisesti vaan ja sitoumuksen allekirjoitus, niin katupartioita ei voida enää paheksua.

Tässä on varsin yllättäviä päättäjien kommentointeja katupartioista :)https://www.facebook.com/1083205128381161/videos/1275809605787378/?pnref=story

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Ruotsin jengimurhat eivät oikeastaan jää selvittämättä, ne ratkotaan jengien ja uhrin läheisten kesken sotkematta asiaan Ruotsin valtion virkamiehiä. Ruotsin poliisin tiedossa on kaksi eri "selvittämätöntä" henkirikosta, joissa teko on sovitettu maksamalla uhrin omaisille korvaus eli vanhanmallinen veriraha tai -sakko. Vastineeksi omaiset/jengi ei auta Ruotsin poliisia selvittämään murhaa eikä myöskään kosta tekijälle itse.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

"Poliisin tiedossa on kaksi varmaa tapausta, jossa verirahoja on maksettu. Toisessa tapauksessa virallisesti selvittämättömän murhan uhrin omaiset saivat korvaukseksi kolme miljoonaa kruunua eli noin 300.000 euroa.

Stefan Sintéus pelkää Ruotsin olevan tiellä kohti gangsteriyhteiskuntaa, jossa rikokset sovitetaan kostolla tai rahalla ilman viranomaisten tietoa."

http://www.nykysuomi.fi/index.php/2016/09/18/malmo...

http://asfalttikukka.blogspot.fi/search?updated-ma...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Odotan Katteluksen vastausta: kuinka monta henkirikosta tai sellaisen yritystä on selvittämättä Suomessa vuodelta 2015 vuoden 2016 syyskuuhun mennessä? Vanhemman rikoskonstaapelin luulisi tietävän. Jos luku on yli 5, ihmettelen suuresti!

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomessa tehdyt henkirikokset ovat pääsääntöisesti, toisin kuin monesti kuvitellaan, erittäin helppoja tutkittavia. Tekijä saadaan useimmiten kiinni paikan päältä tai sitten hän on jättänyt niin selkeät tunnisteet itsestään, että kiinnijääminen on vain ajan kysymys.

Ikävä kyllä Suomessa on lukuisia selvittämättömiä henkirikoksia, joissa tekijä ei ole ollut tuhannen päissään ja teko on harkittu sekä suunniteltu hyvin. Tällöin tutkinnan lähtötilanne on jo heikko.

Melkoinen joukko ihmisiä katoaa vuosittain. Heistä jää lopullisesti kateisiin osa. Näistä kateisiin jääneistä joku on saattanut olla henkirikoksen uhri.

Ihmettele sinä vain Max. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Yksi niistä on se, että Suomi ei enää ole lintukoto.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ehkä minulla on jonkinlainen käsitys perinteisestä suomalaisesta henkirikollisuudesta toimittuani niin syyttäjänä kuin tuomarinakin, ajat sitten kylläkin, jolloin Suomi edelleen oli lintukoto. Nyt aikamoisen etäisyyden päästä, niin geografisesti kuin ajallisestikin, näyttää siltä, että siinä maassa yritetään tieten tahtoen saada joinkinlainen sekasorto aikaiseksi, taloudellinen ja yhteiskunnallinen. Koheesion heikentyminen on jo selvästi näkyvissä, ihmiset ovat jonkinlaisissa omissa poteroissaan, joista eivät jaksa nousta ylös. Jos Suomessa joku ehdottaisi, että koulun avaukseksi oppilaat seisovat rivissä, lippu nostetaan salkoon ja kansallishymni soi taustalla, niin kuin täällä kiinalaisissa kouluissa, niin hulluna sellaista pidettäisiin. Se olisi varmasti tuon itsensä intelligentsiaan nostaneen, Suomen tyhmimmän ja yksinkertaisimman kansanosan mielestä fasistista, rasistista ja muukalaisvihamielistä.

Käyttäjän PiiaKattelus kuva
Piia Kattelus

Poliisiammattikorkeakoulusta voi pyytää tilastoja, mikäli asia kiinnostaa. Tilastot tehdään kolmen, neljän kuukauden välein, eli syyskuun 2016 mukaan tehty tilasto on saatavilla vasta vuoden vaihteessa.

En ole asiaan perehtynyt, koska kirjoitukseni ei käsittele selvittämättömiä henkirikoksia Suomessa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Miksi kukaan ei ole Paateroa lukuun ottamatta oikeasti huolissaan Suomessa syntymässä olevasta turvallisuusvajeesta?

Muissa pohjoismaissa on väkilukuun nähden tuplasti poliiseja Suomeen verrattuna. Ruotsissa liki triplasti. Läntisen Euroopan mittapuulla suomalainen poliisi on vähälukuinen ja alipalkattu.

Meillä on toistaiseksi etuna vielä se, että maassamme on suhteellisen vähän maahanmuuttajia. Näin ollen tänne ei vielä toistaiseksi ole syntynyt myöskään etnisiä jengejä muiden pohjoismaiden tavoin Islantia lukuun ottamatta. Niitäkin alkaa kuitenkin hiljalleen syntymään varsinkin maahanmuuttajataustaisen nuorison syrjäytyessä. Rikollisuus tarjoaa monille oivan oikotien leveään elämään. Helsingin huumekauppa onkin jo hyvin pitkälti ulkomaisissa käsissä loppukäyttäjien ollessa kuitenkin lähinnä suomalaisia.

Poliisin resurssikysymys on noussut puheenaiheeksi myös Suomessa. Myös täällä on tingittävä monista poliisille kuuluvista tehtävistä, jotta hommat saadaan ylipäätään hoidettua. Räikeimmillään tämä näkyy haja-asutusalueilla, jossa poliisi hoitaa "tehtäviä" usein puhelimitse käymättä paikalla. Tieliikenteen valvonta on sekin jo pitkälti kampanjapohjaista ja perustuu lähinnä tiellä liikkuvien "pelotteluun" mediailmoituksin. Oikeaa poliisiautoa ei kuitenkaan usein näe Suomen valtateillä taajamien ulkopuolella.

Ruotsin ja Tanskan poliisien ongelmat kertovat siitä, mitä meidän on lupa odottaa pienellä viipeellä. Edes poliisin määrärahojen radikaali lisääminen ei enää auta, koska poliisien koulutus on ajettu alas siten, että koulutettavien määrä riittää korvaamaan poistuvien määrän n. 7000 poliisiin saakka vuoteen 2020 mennessä.

Tätähän kukaan poliitikko ei halua sanoa ääneen, mutta tosiasiat puhuvat puolestaan. Korulauseista huolimatta poliisien määrä vähenee vuosi vuodelta. Poliisin työtä ei helpota se, että ensin määrärahoja leikataan kuvitteellisesti vaikkapa 10% ja sitten ilmoitetaan, että leikataankin vain 8%. Tämähän ei tarkoita sitä, että määrärahat lisääntyisivät, vaikka poliittinen matematiikka näin osoittaisikin.

Poliisi on kriisirajoilla jo nyt, kun normaaleja, mutta poliisin mittapuun mukaan vähäisiä rikoslakirikoksia ei enää tutkita.

Entäpä sitten kun tutkintaan tulee epätyypillisiä ja erittäin vakavia rikoksia kuten terroristisia tekoja, jengimurhia jne...

Käyttäjän almafiina kuva
Anki Heikkinen

Järkipuhetta. Lisäisin vielä sen, että jos katupartioiden synty halutaan estää, olisi syytä saada lisää poliiseja kentälle ja viivana. En pidä odineita mitenkään ongelmattomana sakkina, mutta kyseistä ryhmittymää ei olisi syntynyt ilman jonkinlaista kysyntää. Ainakin täällä Joensuussa on turvallisuuden tunne alentunut, varsinkin kun viime syksynä uutisoitiin kahdesta raiskauksesta aivan keskustan tuntumassa. Lisänä soppaan keskustaan on tänä vuonna pamahtanut joukko kodittomia päihderiippuvaisia, joista on ainakin vartijoille ruvennut tulemaan fyysistä uhkaa.

Toimituksen poiminnat